Pääkaupunkiseudun isot kaupungit ovat visusti pitäneet kiinni nimikkeestä koulunkäyntiavustaja, vaikka suurin osa kunnista on siirtynyt koulunkäynninohjaaja-nimikkeeseen. Nyt Espoo selvittää nimikkeen muuttamista kaupunginvaltuuston toivomuksesta.
– Totta kai me toteutamme valtuuston tahdon, sanoo viransijainen sivistystoimenjohtaja Harri Rinta-aho.
Ainakin 225 kuntaa on jo vaihtanut vanhan koulunkäyntiavustajanimikkeen koulunkäynninohjaajaksi. Selvityksen ansiosta Espoosta saattaa tulla ensimmäinen pääkaupunkiseudun isoista kaupungeista, joka vaihtaa nimikkeen työtä paremmin kuvaavaksi
Espoon kaupunginvaltuusto päätti maanantai-iltana yksimielisesti toivomuksesta, jonka mukaan Espoossa tulisi selvittää, voidaanko koulunkäyntiavustajien nimike muuttaa koulunkäynninohjaajiksi. Päätös syntyi Johanna Värmälän (SDP) ja 38 muun valtuutetun valtuustokysymyksen pohjalta. Jo tiistaina viransijainen sivistystoimenjohtaja Harri Rinta-aho piti toimialan johdolle kokouksen, jossa ilmoitti valtuuston tahdosta ja antoi asian valmistelun sivistystoimen henkilöstöpäällikölle tehtäväksi.
”En näe mitään syytä, miksi sitä ei voisi muuttaa. Ohjaaja kuvaa työtä paremmin.”
– Me kartoitamme, miten yleisesti nimike on käytössä ja olemme yhteydessä Vantaalle ja Helsinkiin. Koska toimimme hyvässä yhteistyössä, olisi tärkeätä, että nimikkeet olisivat samat.
Voivatko Espoon koulunkäyntiavustajat nyt odottaa nimikkeen vaihtumista?
– Tämä on valmistelutyötä ja päätökset pitää tehdä sen jälkeen, mutta tähän suuntaan valmistelu menee.
Mikä on oma näkemyksesi nimikkeenvaihdosta?
– Minun mielestäni se on ihan ok. En näe mitään syytä, miksi sitä ei voisi muuttaa. Ohjaaja kuvaa työtä paremmin. Nimikkeen pitäisi kuvata mahdollisimman hyvin sitä, mitä ihmiset tekevät.
Paljon vuokratyövoimaa
Loppuvuodesta 2017 Espoolla oli 248 koulunkäyntiavustajaa omilla palkkalistoillaan. Samana vuonna vuokratyövoimaa käytettiin 119 henkilötyövuoden verran. Koulunkäyntiavustajien JHL:läisen luottamusmiehen Heidi Luukkasen mukaan Seure Henkilöstöpalvelujen koulunkäyntiavustajia otetaan koko lukuvuodeksi kerrallaan. Vasta kuukauden virassaan toiminut Rinta-aho ei osaa sanoa, toimitaanko näin.
”Koulun etu olisi, että koulunkäyntiavustajat olisivat mahdollisimman pysyviä.”
– Koulun etu olisi, että koulunkäyntiavustajat olisivat mahdollisimman pysyviä. Se on myös lasten etu, koska tuttu ja turvallinen aikuinen tuo työrauhaa ja helpottaa lasten arkea. Tunnen rehtorien maailmaa hyvin, ja kyllä pyrkimys on pysyvyyteen. Se helpottaa myös yhteisön elämää, viimeksi Etelä-Tapiolan lukion rehtorina toiminut Rinta-aho sanoo.
Espoo on vähitellen palkannut lisää omia koulunkäyntiavustajia. Vuonna 2017 perustettiin 22 erityiskoulunkäyntiavustajan ja 25 koulunkäyntiavustajan vakanssia. Tälle vuodelle on perustettu 40 uutta vakanssia.
Pitkä vääntö
Koulunkäyntiavustajien nimikkeestä on Espoossa väännetty kauan. Tälläkin kertaa valtuustokysymyksen vastauksessa perusteltiin koulunkäyntiavustajan nimikkeessä pysymistä sillä, että koulutoimessa ohjaajanimikkeellä toimivilla on korkeakoulututkinto ja koulunkäynninohjaaja voisi sekoittua opinto-ohjaajaan ja oppilaanohjaajaan.
”On noloa, että pääkaupunkiseutu jumittaa nimikeasiassa.”
Asiasta on aiemmin tehty aloite opetuslautakunnassa, mutta se tyssäsi virkamiesten vastustukseen, Luukkanen kertoo. Hän suhtautuu varovaisen myönteisesti uuteen käänteeseen.
– Valtuustossa on poliittinen tahto. Näen pientä valoa, tilanne ei ole ihan niin synkkä. Aikaisemmin ei ole ollut valtuustokysymystä tai -toivomusta, Luukkanen sanoo.
Hänestä on noloa, että pääkaupunkiseutu jumittaa nimikeasiassa.
– Pääkaupunkiseudun olisi pitänyt olla ensimmäisten joukossa näyttämässä suuntaa.
”Aina kun törmään koulunkäyntiavustajiin, he kysyvät ensimmäiseksi nimikeasiasta.”
Iso merkitys työntekijöille
Luottamusmies sanoo, että nimikkeellä on iso merkitys työntekijöille. Avustajanimikkeellä on negatiivinen kaiku, eikä se kuvaa enää nykyistä työnkuvaa. Nimikkeen vaihtaminen olisi Luukkasen mukaan kiillotus koko ammattikunnalle.
– Aina kun törmään koulunkäyntiavustajiin, he kysyvät ensimmäiseksi nimikeasiasta. Kentällä on vahva tahto, että se pitäisi saada muutettua.
JHL:n järjestäjä Sanna Pihakivi on itsekin koulunkäynninohjaaja ja on toiminut koulunkäynninohjaajien luottamusmiehenä Salossa. Hän on myös ollut mukana koulunkäynninohjaajien valtakunnallisessa verkostossa, jossa hän on listannut koulunkäynninohjaajanimikkeeseen siirtyneet kunnat. Niitä on ainakin 225 Suomen 311 kunnasta, mukaan lukien Turku ja Tampere. Varsinais-Suomessa kaikissa kunnissa on koulunkäynninohjaajat.
Pihakivi huomauttaa, että koulunkäynninohjaajilla on huono palkka, määräaikaisuuksia ja osa-aikaisuuksia, eikä heillä ole koulussa kurinpito-oikeutta. Koulunkäynninohjaajanimike tuo edes jonkinlaista arvostusta.
– Ei ole iso pyyntö osoittaa kunnioitusta tätä ammattia kohtaan tällä nimikkeellä, joka ei maksa mitään.
Juttua muokattu 25.1.2019 klo 8.25: Luottamusmies Luukkasen kahta ensimmäistä sitaattia täsmennetty.
Lue myös:
Koulunkäyntiavustaja Katariina Richter on yksi tuhansista palkkatyötä tekevistä köyhistä
Koulunkäynninohjaaja Terhi Tuomaisella ja erityisnuorilla on lämpimät välit